Toivi Järvisen taidekoti
Saarijärven museon päärakennuksen piha-alueella sijaitsee Toivi Järvisen vuonna 1961 valmistunut koti. Kodissa esillä olevien taideteosten lisäksi kodin irtaimisto muodostaa ainutlaatuisen yhtenäisen 1960–1970-luvun sisustuskokonaisuuden. Järvisen koti, saunarakennus ja pihapiirin vanhemmat, 1860–1870-luvun rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Toivi ja Osmo Järvinen hankkivat aikanaan 84 taideteosta, joihin lukeutuu muun muassa Pekka Halosen, Wilho Sjöströmin, Magnus Enckellin, Ville Vallgrenin ja Hannes Autereen töitä. Teoksista suurin osa on myös esillä kodissa.
Rouva Toivi Järvinen, joka kuoli 12.10.1982, testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan Saarijärvi-Seura ry:lle. Seuran tuli jälkisäädöksen mukaan perustaa säätiö, jonka tehtävänä oli taidemuseon rakentaminen. Säätiö nimitettiin Saarijärven Mannilan Taidesäätiöksi Toivi Järvisen kotitilan Mannilan mukaan ja merkittiin säätiörekisteriin 12.9.1985. Valkotiilinen, arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema Toivi Järvisen asuinrakennus avattiin yleisölle kotimuseona vuonna 1986. Museon päärakennus, jossa taiteen lisäksi tallennetaan, tutkitaan ja esitellään kulttuurihistoriaa, avattiin 30.6.1989 kuvanveistäjä Kain Tapperin laajalla takautuvalla näyttelyllä.
Varatuomari Osmo Järvinen ja rouva Toivi Järvinen ostivat Helsingissä asuessaan kotiinsa 1800-luvulla syntyneiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Vuonna 1939 he muuttivat Saarijärvelle, jossa Osmo Järvinen kuoli 1949. Toivi Järvisen kotitila Mannila jaettiin viimeksi 1950-luvulla, jolloin talon tytär peri siitä lohkaistun Peltoniemen tilan. Toivi Järvinen jatkoi Peltoniemen kotinsa taidekokoelman kartuttamista myös miehensä kuoltua. Saarijärvellä hän osti teoksia ennen kaikkea paikallisilta taiteilijoilta.
Ylimmässä valokuvassa on Toivi Järvisen taidekodin olohuone, jossa on muiden talon tilojen tapaan esillä vanhempaa suomalaista taidetta ja aikalaissisustus. Alemmassa valokuvassa on Osmo ja Toivi Järvinen hääkuvassaan vuonna 1934. Kuvat: Saarijärven museo, Kari Kotilainen ja Studio Alppila, Saarijärven museon kuva-arkisto.