Seututietoutta

 

 

Seututietoutta-alasivulla on museon keräämän kokoelma-aineiston ja tutkimustyön tuloksena syntynyttä tietoa Saarijärven seudun kulttuurihistoriasta ja taiteesta. Teemoina historiassa ovat esimerkiksi paikkakunnan tekstiilit, rakennushistoria ja kulttuurimaisema sekä sodat.

Ensimmäinen saarijärveläinen ammattitaiteilija oli valtakunnallisestikin tunnettu kuvanveistäjä Hannes Autere (1888–1967). Viime vuosisadan alussa hän oli Ateneumin käyneenä ensimmäinen taidekoulutusta saanut paikkakuntalainen. Saarijärveläisten sydämissä kuvataiteella on ollut oma erityinen asemansa aina Autereen ensi esiintymisistä alkaen. Auteretta voi syystä pitää esikuvana ja paikkakunnan kuvataiteen ”isähahmona”. Autere opetti ja rohkaisi monia myöhempiä kuvataiteilijoitamme uran valinnassa. Myös monet keskeiset Suomen kuvataiteilijat suuntasivat maalausmatkansa J. L. Runebergin tutuiksi tekemille seuduille, osa Saarijärvellekin saakka. Juuri kansallisrunoilijamme runous innoitti kuvataiteilijoita tutustumaan Saarijärveen sekä kuvaamaan sisämaan luontoa ja ihmisiä.

 

Bannerissa on yhdistettynä neljä Saarijärven museon kuva-arkiston valokuvaa. Vasemmalta taiteilija Yrjö Hakala (1901–1961), Saarijärven kirkonkylää ilmasta vuonna 1936, talvisotaan lähtijöitä suojeluskuntatalon pihassa ja J. L. Runebergin rintakuvaveistos.

Varsinaisessa sivun kuvassa oleva C. W. Gyldénin akvarelli ”Kesäpäivä Kalmarin tilalla Saarijärvellä” on peräisin 1820-luvulta. Muistitiedon mukaan kuvassa selin katsojaan päin istuva mies on J. L. Runeberg.  Saarijärven kotiopettajavuosinaan 1823–1825 kansallisrunoilijamme tutustui Saarijärven harvalukuiseen säätyläistöön. Runoilijan tuotannon teemojen kannalta merkityksellisempää oli kuitenkin suomenkielisen talonpoikaiskansan kohtaaminen.  Sisäsuomalaisen maiseman ja kansan kuvaukset saivatkin merkittävän aseman Runebergin teksteissä. Kuva: Saarijärven museo, Olavi Lahtela.