Kuvanveistäjä Hannes Autere (10.10.1888–27.7.1967) syntyi Saarijärven Pajupurolla. Autereen isä Taavetti Piesanen, joka käyt-ti myös Peuran ja Pajupuron sukunimeä, muutti Pajupurolle, Pajupuron taloon Petäjävedeltä. Hannes Autere oli aluksi nimeltään Johannes Peura, sitten Hannes Piesanen vuoteen 1913, jolloin hän otti nimekseen Hannes Autere. Hänelle erotettiin Pajupuron talosta Puromäen tontti vuonna 1919 hänen palattuaan Helsingistä takaisin kotiseudulleen.

Tyyne Esko (s. 7.5.1920–28.12.2011) oli itseoppinut taiteilija, jonka maalaukset syntyivät voimakkaasta sisäisestä ilmaisun ja sanomisen tarpeesta. Hän jalosti kokemuksensa omalle tyylilleen uskollisena persoonalliseksi taiteeksi. Häntä voi luonnehtia “puhtaan sydämen maalariksi”, joka maalasi spontaanisti ja laskelmoimatta tuntemuksensa. Tyyne Eskon mukaan taide syntyi mielikuvituksesta ja tunteesta, mutta pelkkä herkkyys ei riittänyt; tarvittiin sanoma. Taideteos voi olla aito vasta sitten, kun se on tekijälleen tosi. Tyyne Esko halusi puhutella ihmisiä maalauksillaan.

Vantaalla vuonna 1980 syntynyt taidemaalari Jouko Hackzell (Hakasalo) kiinnostui taiteesta ja piirtämisestä jo varhaislapsuudessaan. Hän koki aluksi taiteen tekemisen viihdyttäväksi harrastukseksi, mutta peruskoulun loppupuolella syntyi ajatus taiteilijan urasta. Hackzell haki 15-vuotiaana Porin taidekouluun, jossa ajatus ammatinvalinnasta taiteen parissa varmistui oikeaksi. Hän ryhtyi ammattitaiteilijaksi heti taidekoulusta valmistuttuaan vuonna 2000.

Outimaija Hakala (s.1983) on Saarijärveltä ja Jyväskylästä kotoisin oleva kuvataiteilija ja taidehistoirioitsija. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2008 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Hän on suorittanut nykykuvanveiston erikoistumisopinnot Turun taideakatemiassa 2009–2011. Vuonna 2020 Hakala aloitti taiteen tohtoriopinnot Aalto-yliopistossa.

Taiteilija Yrjö Hakalassa (21.11.1901–12.5.1961) oli miestä moneksi. Lahjakas maalari ja kuvanveistäjä oli myös palkittu ohjaaja, näyttelijä, lausuja ja lavastaja, aktiivinen nuorisoseuralainen, hyvä urheilija ja työteliäs maanviljelijä. Hakala tunnetaan keskisuomalaisen luonnon lyyrisenä tulkitsijana. Maisemamaalausten ohella hänen tuotantoonsa kuuluu muotokuvia, kansanelämän kuvauksia, sommitelmia, hengellisiä ja symbolistisia aiheita sekä pienikokoisia veistoksia.

Enossa syntynyt Elsa Härkönen-Peura (13.7.1922-3.4.2017) kävi Suomen Taideakatemian koulua vuosina 1943–1946. Hän jatkoi vuonna 1950 opintojaan Taideteollisessa oppilaitoksessa, josta hän valmistui kuvaamataidon opettajaksi kaksi vuotta myöhemmin. Avioiduttuaan Olavi Peuran kanssa hän muutti Saarijärvelle vuonna 1964 ja toimi pari vuosikymmentä kuvaamataidon opettajana Saarijärven Yhteiskoulussa, lukiossa ja peruskoulun yläasteella. Päivätyönsä ohella Härkönen-Peura teki koko ajan myös omaa taidetta, jonka keskeisimpänä aiheena on luonto.

Saarijärven museolla on ollut etuoikeus seurata maamme ehdottomasti kiinnostavimpiin kuvataitelijoihin lukeutuvan Samuli Heimosen (s. 1975 Saarijärvellä) uran kehitystä aivan kouluajoista alkaen. Ensimmäisen kerran Heimonen esittäytyi museossamme jo 17-vuotiaana vuonna 1992 innokkaiden nuorten lukiolaisten ryhmätyöllä. Dalin innoittamassa tilataideteoksessa oli keskiössä alttarimainen Heimosen työ, mutta mukana oli myös surrealistisia maalauksia sekä sohva katsojille ja diskopallo valoineen.

Aune Herala (22.6.1917–19.10.1983) syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Juho Heralan ja hänen vaimonsa Leena Heralan (os. Parkatti) nuorimpana tyttärenä. Perhe oli vanhaa saarijärveläis-talonpoikaista juurta. Heralan tila on perustamisvuodestaan 1730 ollut saman suvun hallussa. Aune Herala hakeutui välittömästi taiteilijanuralle saatuaan keskikoulun päätökseen vuonna 1937. Herala opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1938–1946. Opintonsa päätettyään hän palasi kotiseudulleen ja jatkoi taiteellista työskentelyään sukutilallaan Heralassa.

Saarijärvellä syntynyt Veikko Hytönen (10.5.1898–16.9.1977) opiskeli Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen koulussa kuvanveistoa Viktor Malmbergin ohjauksessa vuosina 1923–1925. Hän suoriutui opinnoistaan erinomaisin arvosanoin ja vuosinäyttelypalkinnoin. Hytönen oli lähinnä kuvanveistäjä – viimeiseinä vuosinaan hän valmisti puuveistoksia koriste- ja käyttöesineiksi.

Suomussalmella vuonna 1957 syntynyt taidegraafikko Pekka Juntunen sanoo olleensa ahkera piirtäjä jo ennen kouluikää ja vanhempien suhtautuneen myönteisesti taideharrastukseen. Vielä keskikouluaikaan hän ajatteli ryhtyvänsä laivasähköttäjäksi, mutta lukioikäisenä taide vei hänet mennessään. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen hän opiskeli Limingan taidekoulussa (1978–1979), jonka jälkeen hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Suomussalmella.

Harald Karsten (28.2.1948–2016) syntyi Duisburgissa, silloisessa Länsi-Saksassa. Hän muutti Suomeen vuonna 1973 Jyväskylään. Vuonna 1980 hän muutti Saarijärvelle ja jälleen takaisin Jyväskylään viisitoista vuotta myöhemmin. Hän oli mukana perustamassa Saarijärven taiteilijaseura Sienaa ja toimi yhdistyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Taiteilijana Harald Karsten oli pitkän tien kulkija. Taiteen tekeminen alkoi jo Saksassa grafiikan mahdollisuuksien kokeiluna, mutta vasta Saarijärvellä alkoi intensiivisempi taiteen harrastus ja kiinnostus kuvanveistoon heräsi.

Pyhäjoella syntynyt Kaisa Kitinprami-Ilola (s. 1984, os. Pietilä) muutti neljävuotiaana perheensä mukana Saarijärvelle. Kaisa Kitinprami-Ilola opiskeli Limingan taidekoulussa vuosina 2002–2003 ja Venäjän Taideakatemiassa Pietarissa vuodet 2005–2006 ja 2008–2009. Kesällä 2013 ja 2014 Kitinprami-Ilola opiskeli myös lyhyillä kursseilla Venäjän Taideakatemian professorin johdolla. Vuodesta 2003 näyttelyihin osallistuneen Kitinprami-Ilolan tuotannossa keskeisiä ovat maisemat ja muotokuvat, joita hän tekee myös tilaustyönä.

Maisa Kiven (s. 1941 Ylivieskassa) varhaisessa lapsuudessa joululahjaksi saamaan pieneen ruutuvihkoon piirtyivät lyijykynällä ensimmäiset prinsessat ja enkelit. Myöhemmin värityskilpailun voittopalkinnoksi saamillaan Porvoon väriliiduilla pikku-Liisa puki paperinukkensa kauniisiin vaatteisiin. Nyt nuo nuket ovat ihmistäkin suurempia öljy- ja akryylivärein toteutettuja maalauksia, joissa väri hehkuu yltäkylläisyyttään.

Taidegraafikko Anneli Klemola syntyi vuonna 1935 Kuopiossa ja vietti lapsuutensa Ypäjällä. Hän hankki taidealan koulutuksen jo 1950-luvulla Helsingissä Taideteollisessa oppilaitoksessa (1955–1958) ja Suomen Tai-deakatemian koulussa (1958–1959), mutta taiteen tekemiseen hänellä oli aikaa vasta 1980-luvulla. Maatalon emännän tehtävät aviomiehen Mikkolan sukutilalla Saarijärven Hoikankylässä veivät suu-rimman osan Anneli Klemolan ajasta, ja vasta lasten kasvettua hän sai mahdollisuuden keskittyä tai-teeseen.

Saarijärvellä syntynyt taidemaalari Kerttu Kuikanmäki (5.8.1928–1.11.2014) asui ja työskenteli Tukholmassa vuodesta 1954 lähtien. Taidemaalarina hänellä oli yksityis- ja yhteisnäyttelyitä enimmäkseen Ruotsissa, mutta myös Suomessa, Italiassa ja Sveitsissä vuodesta 1954 lähtien. Taideteollisuusnäyttelyyn hän osallistui Helsingin taidehallissa jo vuonna 1953.

Näyttelijä Tarmo Manni (30.7.1921–24.9.1999) syntyi Kalmarin kylässä Saarijärvellä. Tarmo Manni muutti Lanneveden Vanhalle Hänniselle kesärengiksi 16-vuotiaana siskonsa Saaran houkuttelemana. Manni osallistui innokkaasti Lanneveden Sampo-Nuorisoseuran toimintaan ja aloitti näyttelijän uransa seurantalon lavalla. Syyskuussa 1943 Tarmo pyrki Suomen Teatterikouluun, josta valmistui keväällä 1945. Suomen Kansallisteatterin monikymmenvuotisen uran lisäksi Tarmo Manni esiintyi radiossa ja televisiossa sekä teki yli 40 elokuvaroolia.

Kuvataide, teatteri ja musiikki kuuluivat nuoruusvuosista lähtien taidemaalari Olavi Peuran (11.6.1911–13.12.1998) harrastuksiin, joskin hän on itse todennut kuvataiteen aina olleen etusijalla. Ensimmäiset maalaukset syntyivät jo nuoruusvuosina Äänekosken Hiskinmäen maisemista. Hän toivoi saavansa kuvataiteen alalta itselleen myös ammatin ja aloitti opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa Helsingissä 1931. Opiskelu oli jätettävä varojen puutteessa. Kuvataide liittyi kuitenkin varsin läheisesti työhön, sillä hän toimi pitkään mainos- ja somistusalalla.

Viitasaaren Niinilahdella syntynyt Saara Pylvänäinen (19.9.1936–27.1.2016, os. Hautsalo) asui ja työskenteli suurimman osana elämästään Saarijärven Hoikankylällä. Pellavaiset seinäkoristetekstiilit Piikkanat® Pylvänäinen otti taiteensa keskiöön pitkän etsimisen, luopumisen ja löytämisen tuloksena keväällä 1977. Elämäntyönsä opettajana tehnyt Saara Pylvänäinen myös maalasi vuodesta 1996 alkaen.

Vuonna 1983 Saarijärvellä syntynyt Tiina Pyykkinen valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteiden maisteriksi vuonna 2014. Hän opiskeli sitä ennen Oriveden opiston kuvataidelinjalla, Pohjoismaisessa Taidekoulussa Kokkolassa, Kankaanpään taidekoulussa ja Hochschule für Grafik und Buchkunst -taidekorkeakoulussa Saksan Leipzigissa. Hänet on valittu vuoden nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2017. Pyykkinen asuu ja työskentelee Helsingissä.

Vuonna 1928 Helsingissä syntynyt Väinö Rusanen on asunut ja työskennellyt Helsingin ja Sortavalan maalaiskunnassa vietettyjä lapsuusvuosia lukuun ottamatta suurimman osan elämästään Saarijärvellä. Rusasen perhe sai evakkona Saarijärvelle tullessaan asuttavakseen Summassaaresta pika-asutustilan, jonka maita Väinö Rusanen viljeli aina vuoteen 1969 saakka. Väinö Rusanen ”pani pellot pakettiin” ja ryhtyi tämän jälkeen kokopäivätoimiseksi taiteilijaksi. Rusanen oli hakeutunut Helsinkiin taidetta opiskelemaan jo vuonna 1957, ensin Vapaaseen Taidekouluun ja vuonna 1958 Suomen Taideakatemian kouluun, josta hän valmistui neljä vuotta myöhemmin.

Vuonna 1986 Saarijärvellä syntynyt Hanna Råst on valmistunut taiteen maisteriksi taiteiden ja suun-nittelun korkeakoulusta Aalto-yliopistosta valokuvataiteesta vuonna 2011. Råst asuu ja työskentelee Helsingissä. Råst käyttää valokuvaa teostensa pohjamateriaalina, mutta lopputulos on usein muuta kuin valokuvaa – installaatio, videoteos tai vaikkapa kollaasi.

Hankasalmella syntyneen kansantaiteilija Matti Rutasen (22.2.1888–6.10.1964) perhe muutti Saarijärven Hakkilaan Matin ollessa pieni. Matti joutui lähtemään kotoaan 12-vuotiaana äidin kuoltua ja isän mentyä uusiin naimisiin. Matti majaili Mahlulla Ramsin talossa 1910-luvulla. Vuonna Rutanen 1918 lähti vapaussotaan ja sodan jälkeen hän oleskeli muutamia vuosia Jyväskylän seudulla. Hän opetteli pyssysepän ammatin metallipajoissa ja teki työtä myös rakennustyömailla. Pyssysepän ja rakennustyömaiden töillä itsensä elättänyt Rutanen palasi Ramsin taloon. Matti sai asuttavakseen Koivukankaan tontin ja hän jäi pysyvästi Mahlulle 1930-luvulla.

Saarijärvellä vuonna 1943 syntynyt kuvanveistäjä Arvo Siikamäki lähti jo 17-vuotiaana taidekouluun Helsinkiin, missä hän on asunut siitä lähtien. Siikamäen varhaiskausi sijoittuu 1960-luvun loppuun, jolloin hän tuli yleiseen tietoisuuteen merkittävänä ja voimakkaana tekijänä uudessa suomalaisessa veistotaiteessa. 1970-luvun puolivälistä lähtien Siikamäki on kehittänyt veistotaidettaan varsin klassiseen suuntaan. Hän käyttää materiaalinaan pronssin ohella marmoria tai graniittia ja tutkii teoksissaan usein istuvaa tai makaavan naishahmoa.

Saarijärvellä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Päivi Siikamäki (s. 1958) opiskeli kuvataiteita Oriveden opistossa ja Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuosina 2000–2010. Vedic Art -opettajan pätevyyden vuonna 2014 hankkinut Siikamäki on toiminut kuvataiteiden tuntiopettajana Saarijärven kansalaisopistossa vuodesta 2006 lähtien. Siikamäki on tullut tunnetuksi abstraktista ilmaisustaan, jossa värit näyttelevät pääosaa.

Lue lisää (pdf)

Saarijärvellä syntynyt kirjailija Harri Tapper (28.3.1929–23.12.2012) valmistui vuonna 1955 kansakoulun opettajaksi. Tapperin ensimmäinen kirjallinen teos Kirkonrakentajaveljekset ilmestyi vuonna 1962, mutta hän aloitti pääasiallisen tuotantonsa vasta jäätyään eläkkeelle vuonna 1985. Romaanin ”Hevoses on arvaa-maton” (1989) myötä Harri Tapper solmi pysyvän yhteistyösuhteen jyväskyläläisen Atena-kustantamon kanssa. Tätä seurasi pian kirjailijan läpimurtotrilogia Tapperin taiteilijaveljesten lapsuus- ja nuoruus-vuosista täydennysosineen.

Maailmalla Suomen kuuluisimpiin taiteilijoihin lukeutuva kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapper (6.6.1930–17.8.2004) syntyi Saarijärvellä pienviljelystilalle Tarvaalan Juholassa. Kotitilan töihin ja uittotöihin osallistuminen nuoruusvuosina loi läheisen suhteen luontoon, josta tuli hänen teostensa keskeinen aihe.

Kirjailija Markko (Marko) Viktor Tapper (15.8.1924–14.6.1973), kirjailijanimeltään Marko Tapio, on huomattavimpia sodanjälkeisiä suomalaisprosaisteja. Hän kuuluu metsä- ja uittotyömailla sekä rakennuk-silla koulunsa käyneisiin kirjailijoihin. Sysäys Marko Tapperin kirjailijanuralle koitti huhtikuussa 1948 hänen voitettuaan urheiluseura Saarijärven Pullistuksen kirjallisuuskerhon kirjoituskilpailun. Tapperin edistyminen kirjoittajana johti esikoisteokseen Lasinen pyykkilauta (1952), joka otettiin vastaan lahjakkaan ”sillanpääläisen” kertojan romaanina.

Lavastaja Yrjö Tapper (19.8.1932–29.12.2014) oli nuorin saarijärveläissyntyisistä Tapperin taiteilijaveljeksistä. Tarvaalan Juholan pienviljelijätilalla varttunut Yrjö oli veljiensä tapaan intohimoinen urheilija ja taiteellisesti lahjakas. Yrjö Tapper teki uransa aikana lavastukset yli 300 näytelmään.

Saarijärveläinen taidegraafikko ja kuvanveistäjä Frans Toikkanen (26.6.1926–29.12.2008) aloitti taide-opintonsa 31-vuotiaana. Vielä 1950- ja 1960-luvulla Frans Toikkanen eli Fransu, kuten häntä paikkakunnalla kutsuttiin, toimi maanviljelijänä kotitilallaan Saarijärven Hoikankylällä kunnes pani pellot pakettiin vuonna 1969. Maailmalla saavutetusta maineesta huolimatta taiteilija pysyi uskollisena kotiseudulleen, jonka maalaisympäristössä hänen taiteensa juuret ovat. Koko Suomen kansan ja muunkin maailman tuntemaksi Fransu tuli kissoillaan.

Espoossa syntynyt kuvataiteilija ja kuvittaja Saara Vallineva (s. 1982) muutti yläasteikäisenä perheineen Saarijärvelle. Taiteen maisteriksi Sandberg Institutesta vuonna 2010 valmistunut Vallineva asuu ja työskentelee Tampereella. Hänen taiteensa teemoja ovat usein muutos ja välitilat, joita hän löytää muistoistaan, unistaan ja matkustaessaan.

Lavastaja, taidemaalari ja piirustuksenopettaja Matti Warénin (28.11.1891–2.3.1955) lapsuuden kotipaikkana oli Saarijärvi, jossa hänen isänsä Eliel Warén toimi piirilääkärinä. Warénin taidekäsitys juontaa juurensa lapsuuden ja nuoruuden elävään kosketukseen luontoon Saarijärvellä, Salon seudulla, Ahvenanmaalla tai missä hän oleskelikin. Warén oli jo lapsena päättänyt, että hänestä tulisi taidemaalari.