Saarijärven naisen kansallispuku ja kansanpuvut

 

Kuuden vuosikymmenen kansallispukutyö

 

Suomen kansallispukukeskus määrittelee kansallispuvut pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamiksi uusinnoiksi kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista 1700- ja 1800-luvulta. Kansallispuvut perustuvat alueensa ja aikakautensa tyypillisiin kansan pukeutumistapoihin. Saarijärvellä kansallispuvun aikaansaamiseksi ryhdyttiin heinäkuussa 1961 kotiseutuyhdistys Saarijärvi-Seuran päätöksellä. Puvun kokoamistyöhön perustettiin toimikunta keskeisinä henkilöinään Suoma Palmqvist ja myöhemmin myös Ilta Ikkala. Saarijärvellä ryhdyttiin keräämään kangasnäytteitä puvun asiantuntijaksi valitulle kansatieteilijä Toini-Inkeri Kaukoselle. Näytteet eivät lopulta sopineet kansallispuvun esikuviksi, mutta kansallismuseon kokoelmista löydetyn, ylioppilaiden 1870-luvulla keräämän aineiston pohjalta puku saatiin laadittua. Saarijärvi-illassa 20.4.1969 julkistettiin Toini-Inkeri Kaukosen ja FL Sirkka Valjakan suunnittelema puku. Seuraavilla vuosikymmenillä paikkakunnalla järjestettiin kudonta-, ompelu-, ja tykkimyssykursseja, joilla moni valmisti Saarijärven naisen kansallispuvun itselleen.

 

 

Alkuperäisen puvun suunnitteluun vaikutti ajan muoti esimerkiksi hameen helman pituudessa. Saarijärven puvun valmistumisen aikaan ei ollut tarkkaa, olivatko puvut täydellisiä kopioita vanhoista museovaatekappaleista. Näin ollen puku tehtiin esikuva-aineistosta huolimatta standardin mukaiseksi eli liivi-hame-yhdistelmäksi. Vuonna 1982 kotiteollisuusopettaja Hannele Heikkinen tarkisti puvun osittain ja valmistustapa muutettiin perinteisempään suuntaan. Vaikka osittainen tarkistus ohjasi pukua kohti historiallisia juuriaan, samalla se toi kuitenkin uuden lisänsä puvun moniin eri yhdistelmiin. Heikkisen pukua käsitelleen opinnäytetyön johtopäätöksenä olikin, että Saarijärven naisen kansallispuku olisi aiheellista tarkistuttaa virallisesti, jolloin puvulle saataisiin sarjotut kaavat ja teko-ohjeet.

 

Kuvassa ylhäällä Saarijärven naisen kansallispuvun julkistamistilaisuus yhteiskoululla 20.4.1969. Mannekiineina vasemmalta Maire Hänninen, Kyllikki Kautto, Aune Keskinen, Eeva-Kaarina Laatu ja Suoma Palmqvist. Kuva: Sampo-lehti, Saarijärven museon kuva-arkisto.

 

 

Kansallispuvun tarkistuksessa tilaajayhteisö, tässä tapauksessa Saarijärvi-Seura, ilmaisee Suomen kansallispukukeskukselle halunsa tarkistuksen toteuttamiseksi ja suostuu vastaamaan prosessin kustannuksista. Kansallispukuraati arvioi ja päättää tarkistusprosessiin ryhtymisestä, nimeää puvulle asiantuntijan ja hyväksyy valmiin mallipuvun. Kansallispukuasia oli Saarijärvi-Seurassa pitkään esillä, kunnes tammikuussa 2012 Ilta Ikkala, Anni Talaskivi ja Eila Peura kokoontuivat Saarijärven museolla ja päätöksenä oli, että valmistelut kansallispuvun tarkistamiseen aloitetaan. Saman vuoden maaliskuussa Saarijärvi-Seura lähetti kansallispukukeskukselle puvun tarkistuspyynnön ja perusti hankkeen valmistelijoista koostuneen toimikunnan. Myöhemmin toimikuntaan liittyi mukaan myös Sari Perhonen-Pirttiniemi.

 

Kuvassa ylhäällä osittain tarkistettua Saarijärven naisen kansallispukua syyskuussa 1982 Saarijärven kotiteollisuusasemalla esittelemässä vasemmalta Irmeli Takala, kotiteollisuuskonsulentti Hannele Heikkinen ja kotiteollisuusohjaaja Raija Sironen. Puvun tekijä, kotiteollisuusopettaja ja kansallispukuneuvoja Leena Sipilä oli kertomassa puvun vaiheista. Mallinukella on päällä vuonna 1969 julkistettu puku. Kuva: Sampo-lehti, Saarijärven museon kuva-arkisto.

 

 

Pukutarkistuksen mahdolliseksi ja tarpeelliseksi katsonut kansallispukuraati hyväksyi seuran pyynnön ja nimesi Saarijärven pukutarkistuksen asiantuntijaksi museoneuvos Mariliina Perkon. Kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta koordinoi tarkistusprojektia ja kokosi asiantuntijaryhmän. Tilaajayhteisö Saarijärvi-Seurassa yhdyshenkilönä ja hankevastaavana toimi kotiseutu- ja kansantanssiaktiivi Eila Peura. Hän jatkoi 16.12.2017 menehtyneen kotiseutuneuvos Ilta Ikkalan työtä. Tarkistus vaatii myös suuren joukon käsityön ammattilaisia: kutojia, ompelijoita, neulojia, nyplääjiä ja korujen tekijöitä.

 

Kuvassa ylhäällä ollaan Saarijärvi-Seuran kansallispukutoimikunnan ensimmäisessä palaverissa Suomen käsityön museolla 5.9.2012, jolloin tutustuttiin pukuun liittyvään materiaaliin. Vasemmalta käsityönopettaja Anni Talaskivi, kotiseutuneuvos Ilta Ikkala, amanuenssi Marja Liisa Väisänen ja kansallispukukonsultti Taina Kangas. Tilaisuuden taltioi museon arkistoon kansallispukuhankkeen seuran edustaja Eila Peura.

 

 

Mariliina Perkon mukaan jo heti alussa todettiin, että kansallismuseon kokoelmissa on olemassa paljon pukuaineistoa, jota ei ollut käytetty lainkaan ensimmäistä pukua suunnitellessa. Edustavan museoaineiston nojalla kansallispukuraati suositteli Saarijärvi-Seuralle, että puvusta tehdään myös toinen yhdistelmä. Tarkistushanke käynnistyi monien esivalmisteluvaiheiden jälkeen kesällä 2016. Puvun tekoon valitut valmistajat tutustuivat aluksi puvun esikuva-aineistoon ja tämän jälkeen alkoi tarkkuutta vaativa puvun valmistusprosessi pitäen sisällään muun muassa etsintää, kokeiluja, valmistamista ja viimeistelyä. Valmis mallipuku julkistettiin Suomen kansallispukukeskuksen järjestämässä Kansallispuvun juhlapäivä -tapahtumassa Suomen käsityön museolla 6.10.2018. A-mallipuku jäi Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin ja näyttelyssä esillä oleva B-kappale tilaajayhteisö Saarijärvi-Seuralle markkinointi- ja esittelypuvuksi. Tarkistushankkeeseen sekä puvun eri osien valmistamiseen pureutuvat kurssit ja luennot käynnistyivät Saarijärvellä marraskuussa 2018.

Puvun tarkistushanketta rahoittivat Leader Viisari, Keski-Suomen rahasto, Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry, Kyllikki Kauton rahasto / Saarijärvi-Seura r.y., Saarijärven Martat ja Linnan kyläyhdistys. Muita yhteistyökumppaneita olivat Suomen kansallispukukeskus sekä sanomalehdet Saarijärveläinen ja Sampo. Hankkeessa asiantuntijana mukana ollut Saarijärven museo dokumentoi tarkistusprosessin. Museo myös säilyttää tiloissaan Saarijärvi-Seuran omistamaa pukua ja tallentaa kokoelmiinsa tarkistusprosessiin liittyvän dokumentointi- ja arkistoaineiston.

Hankkeen myötä Keski-Suomeen saatiin neljäs kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku, jonka tekeminen onnistuu helposti selkeiden teko-ohjeiden ja kaavojen avulla ammattilaisten avustamana. Tarkistettu kansallispuku on myös lisä arvokkaaseen paikalliseen perinnepukujen kirjoon. Tarkistamattoman ja osittain tarkistetun kansallispuvun lisäksi Saarijärvellä on valmistettu kansanpuvut Mahlulle (1976–1977), Lannevedelle (1983) ja Uus-Hännisen suvulle (1982). Tarkistettu puku ei myöskään vähennä mitenkään aiempien Saarijärven kansallispukujen arvoa. ”Jos jollakin on vanha puku niin ei siitä pidä luopua, vaan sitä pitää käyttää siinä missä uuttakin pukua. Se on yksi tärkeä vaihe kansallispuvun kehityksessä”, museoneuvos Mariliina Perkko tiivisti asian tarkistetun puvun julkistamistilaisuudessa.

 

Kuvassa ylhäällä on käynnissä tarkistetun Saarijärven naisen kansallispuvun julkistamistilaisuus Suomen käsityön museolla Kansallispuvun juhlapäivänä 6.10.2018. Eturivissä vasemmalta kansallispukukonsultti Taina Kangas, Tiina Lajunen (käsinkudotut kankaat), Minna Koskinen (ompelija), tilaajayhteisö Saarijärvi-Seura r.y.:n edustaja ja hankevastaava Eila Peura, mannekiini Anni Ilves, mannekiini Jaana Peltola ja kansallispuvun tarkistamisen asiantuntija, museoneuvos Mariliina Perkko. Takana puvun eri osat yhdessä Minna Koskisen kanssa ommellut Soja Murto-Hartikainen. Kuva: SM / JT.

Bannerin valokuvassa on yksityiskohta Saarijärven naisen tarkistettuun kansallispukuun kuuluvasta tykkipitsistä, joka puetaan tykkimyssyn alle. Pukuun kuuluu luonnonvalkoisella, kuosiinkudotulla silkillä päällystetty tykkimyssy. Kuva: SM / JT.