Saarijärven Mannilan Taidesäätiö
Rouva Toivi Järvinen, joka kuoli 12.10.1982, testamenttasi suurimman osan omaisuudestaan Saarijärvi-Seura r.y:lle. Seuran tuli jälkisäädöksen mukaan perustaa säätiö, jonka tehtävänä oli taidemuseon rakentaminen. Säätiö nimettiin Saarijärven Mannilan Taidesäätiöksi Toivi Järvisen kotitilan Mannilan mukaan ja merkittiin säätiörekisteriin 12.9.1985. Säätiön hallintoeliminä ovat hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneuvoston, joka valvoo ja tukee säätiön toimintaa, valitsee Saarijärvi-Seura r.y. Säätiön asioita hoitaa puolestaan hallintoneuvoston valitsema kuusijäseninen hallitus. Säätiön tarkoituksena on Saarijärven ja lähialueiden taiteen ja kulttuurin vaaliminen sekä yleisön mielenkiinnon vireillä pitäminen sitä kohtaan. Säätiö muun muassa kerää ja tallentaa Saarijärven ja lähialueiden kuvataiteilijoiden taidetta sekä muutakin taidetta. Lisäksi säätiö tukee alueen taiteilijoita ja paikallisen taiteen tutkimusta myöntämällä apurahoja. Säätiö jakaa vuosittain stipendit peruskoulun ja lukion päättäneille, erityistä taideaineiden harrastusta osoittaneille oppilaille.
Museon rakentaminen
Säätiön merkittävin tehtävä on ollut museon rakentaminen yhteistyössä Saarijärven kaupungin kanssa. Säätiö omistaa 49 % muodostetun Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalon osakkeista. Vuonna 1989 valmistuneessa rakennuksessa toimii Saarijärven museo, joka vastaa sekä taidemuseotoiminnasta että kulttuurihistoriallisesta museotoiminnasta. Museo rakennettiin säätiön vuokraamalle Peltoniemen tilalle. Toivi Järvisen testamentissa ilmoittaman tahdon mukaisesti rakennuksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy.
Museo avattiin 30.6.1989 Kain Tapperin laajalla takautuvalla näyttelyllä. Museorakennuksen valmistuttua säätiö on osapuolten tehtäväjaon mukaisesti keskittynyt kokoelmien täydentämiseen sekä museon taideosaston tutkimus-, näyttely- ja julkaisutoiminnan tukemiseen yhdessä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kanssa. Saarijärven museo vastaa sekä säätiöiden että kaupungin taideteosten hoidosta, sijoittamisesta julkisiin tiloihin, luetteloinnista ja paikkakunnan taiteilijoihin liittyvästä tutkimustoiminnasta. Taidesäätiöiden ja ammatillisesti hoidetun museon yhteistyö ja työnjako on antanut erinomaiset edellytykset monipuoliselle ja kattavalle seutukunnan kuvataiteen tallennukselle, tutkimukselle sekä näyttelytoiminnalle.
Bannerin valokuvassa on rouva Toivi Järvinen valkotiilisen omakotitalonsa portailla todennäköisesti 1960-luvun lopussa. Ylemmässä valokuvassa on käynnissä Saarijärven museon rakennustyömaan raudoitusvaihe toukokuussa 1988. Alemmassa Sampo-lehden valokuvassa kuvanveistäjä Kain Tapper ja säätiön valtuuskunnan (nykyinen hallintoneuvosto) puheenjohtaja Maire Hyvönen keskustelevat Tapperin veistoksesta Ennen ukkosta II (1989) museonäyttelyn lehdistötilaisuudessa. Kuvat: Saarijärven museon kuva-arkisto ja Saarijärven museo, Veijo Nisonen.