Saarat – Saara Pylvänäisen ja Saara Vallinevan taidetta 1.10.2026–10.1.2027
Viitasaarella 90 vuotta sitten syntynyt Saara Pylvänäinen (19.9.1936–27.1.2016, os. Hautsalo) asui ja työskenteli suurimman osan elämästään Saarijärven Hoikankylällä. Hän otti taiteensa keskiöön Pellavaiset Piikkana-tekstiilit® keväällä 1977 ja maalaukset vuodesta 1996 alkaen. Keskisuomalainen luonto eri vuodenaikoineen toimi hänen innoittajanaan.
Saara Vallineva (s. 1982) on kuvataiteilija ja kirjailija-kuvittaja. Hän käyttää paikallisia ja löytömateriaaleja teostensa osana. Näyttelyssä on esillä sekateknisiä teoksia, sekä kuvakirjojen kuvituksia. Teosten inspiraationa ovat kansantaide, käsityöt, kartat ja kulttuuriperintökohteet. Hän on kerännyt vaikutteita Fredrika ja J. L. Runebergin kohteista. Osa näyttelyteoksista on tehty Lannevedellä ja Säätyläiskotimuseossa Saarijärvellä.
Bannerin ja artikkelin kuvissa vasemmalla yksityiskohta Saara Vallinevan teoksesta Salainen paikka (2025. 76 x 56 cm, sekatekniikka paperille). Oikealla Saara Pylvänäisen Talven portteja III (2007, akryyli ja tussi kankaalle, 100,5 x 100 cm, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö). Kuvat: Saara Vallineva ja SM / JT.
Tamara Piilola 28.1.–25.4.2027
Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Tamara Piilola (s. 1977) opiskeli Turun taideakatemiassa ja Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Pitkät ulkomailla oleskelut, pääasiassa Ranskassa ja Saksassa, ovat vaikuttaneet hänen työhönsä.
Taidekriitikko Veikko Halmetoja on sanonut Piilolan taiteesta: ”Tamara Piilolan suuret mielikuvitusmaisemia esittävät maalaukset tarjoavat katsojalle hätkähdyttäviä luontokokemuksia. Nämä yksityiskohtaiset, mysteerin ja valon, värien ja vehreyden täyttämät näkymät vetävät katsojan niiden ytimeen ja ideaan. Nämä eivät ole tunnistettavia maisemia, vaan lukemattomien muistojen luomuksia, jotka ovat tallentuneet ajan kuluessa valokuvina ja luonnoksina. Ohuet maalikerrokset, rohkeat ja sujuvat siveltimenvedot ja puhtaiden pigmenttien käyttö yhdessä täyttävät maalaukset valolla.
Maisemien ei aina tarvitse olla kauniita. Piilola maalaa joutomaita, puukasoja ja lantakasoja korostaen taitavasti niiden koristeellisuutta. Hän kuvaa rapistuvaa kauneutta ja antaa luonnonmuotojen sulautua lähes abstrakteihin pintoihin. Toisinaan voimakas valo pysäyttää kaiken elämän maalauksessa. Pinnat peittyvät kirkkailla puhtailla väreillä. Nämä erittäin yksityiskohtaiset maisemat näyttävät olevan irrallaan maailmasta. Niillä on erityinen pysähtyneisyyden tunne, maisemat ovat muistoja samalla tavalla kuin valokuvat. Välähdyksiä, kuvia, tiukasti rajattuja palasia jostakin todellisesta, joka ympäröi kuvaa.”
Piilolan teoksia on muun muassa Jenny ja Antti Wihurin rahaston, Heinon taidesäätiön, Sara Hildénin taidemuseon, Didrichsenin taidemuseon ja HAM Helsingin taidemuseon kokoelmissa. Hän sai Didrichsen Pro Arte -palkinnon vuonna 2016 ja hänen teoksistaan järjestettiin näyttely Didrichsenin taidemuseon museosiivessä.
Lähde: tamarapiilola.com
Artikkelin kuvassa Tamara Piilolan teos Muiston pysyvyys (2020, 150 x 360 cm, öljy ja tempera kankaalle). Kuva: Tamara Piilola.
Hevosella pää-see 19.5.–17.10.2027
Hevosella pää-see -näyttelyssä kerrotaan taiteen voimin sekä kulttuurihistoriallisin esinein ja kuvin hevosen ja ihmisen välisestä suhteesta ja hevoseen liitetyistä ominaisuuksista. Suomenhevosen vaiheita ja käyttöä eri tarkoituksissa historiassa ja nykyaikana havainnollistetaan myös kuvaesityksinä. Hevosta käsitellään taiteen eri muodoissa kuten veistoksissa, maalauksissa ja grafiikassa. Näyttelyn päätaiteilijaksi on kutsuttu kuvanveistäjä Kirsi Tapper. Mukaan tulee myös esimerkiksi Hannes Autereen, Yrjö Hakalan, Anneli Klemolan, Riitta Uusitalon ja Kain Tapperin teoksia.
Saarijärven museon näyttely liittyy suomenhevosen juhlavuoteen. Vuonna 2027 tulee kuluneeksi 120 vuotta rodun valtiollisen kantakirjan perustamisesta. Keski-Suomen museo juhlistaa merkkivuotta Aalto2-museokeskuksessa avautuvalla näyttelyllä Suomenhevonen – Kansallisaarteemme, joka kertoo suomenhevosen tarinan sen alkuvaiheista nykypäivään.
Artikkelin valokuvassa on kuvattuna Lanneveden kyläläisiä hevosten kyydissä n. vuonna 1920. Kuvaajaa lähimmän hevosen ohjaksissa Aatto Keskustalo. Kuva: Tatu Hänninen, Saarijärven museon kuva-arkisto.