Skip to content
Saarijärven logo
Tekstikoko

Fransu 100 – Frans Toikkasen 100-vuotisjuhlanäyttely
Ansu – Taidegraafikko Anneli Klemola

16.5.–13.9.2026

 

Frans Toikkasen mezzotinto Pentu ja Anneli Klemolan Kissakuningas (tussi, 1971). Kuvat: Frans Toikkasen perikunta.

 

Fransu 100 – Frans Toikkasen 100-vuotisjuhlanäyttely

Vuosi 2026 on saarijärveläisen taidegraafikko ja kuvanveistäjä Frans Toikkasen 100-vuotisjuhlavuosi. Frans ”Fransu” Toikkanen (1926–2008) oli talonpoika, josta tuli 1970-luvulla suomalaisen nykygrafiikan kärkinimiä hänen tehtyään läpimurtonsa kissa-mezzotintoillaan Firenzen Grafiikan Kansainvälisessä biennaalissa vuonna 1972.

Saarijärven museon Fransu 100 -juhlanäyttelyssä esitellään läpileikkaus Fransun monipuolisesta tuotannosta 1950-luvulta 2000 luvulle; luontokuvauspuupiirroksia, kissa-mezzotintoja, merkki-serigrafiaa, uniikkeja puu- ja pronssiveistoksia sekä harvinaisia helmiä, Fransun ennennäkemättömiä teoksia. Esillä on myös taiteilijan esineistöä 1950-luvulta alkaen: muun muassa työvälineitä, luonnoskirjoja, valokuvia ja kirjeitä.

100-vuotisjuhlanäyttelyssä pureudutaan pintaa syvemmälle Fransun elämään, hänen henkilökuvaansa sekä taiteilijuuteen enemmän kuin koskaan aiemmin.

Fransu 100 -juhlanäyttelyn teokset ovat koottu Saarijärven museon, Saarijärven Mannilan Taidesäätiön, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön, Frans Toikkasen perikunnan, muiden museoiden sekä yksityisistä kokoelmista.

 

Ansu – Taidegraafikko Anneli Klemola

Saarijärveläinen taidegraafikko Anneli ”Ansu” Klemola täytti 90 vuotta 16.10.2025. Klemola valmistui Suomen Taideakatemiasta vuonna 1959 taidemaalariksi. Hänet tunnetaan kuitenkin taidegraafikkona voimakkaista, energisiä värejä hehkuvista puupiirroksistaan. Kohtaaminen 1950-luvun lopulla erään Ateneumin opiskelutoverin, Frans ”Fransu” Toikkasen kanssa toikin Annelin Keski-Suomeen Saarijärvelle Fransin kotitilalle vuonna 1960. Tästä alkoi taiteilijapariskunta Ansun ja Fransun yhteinen, vaiherikas taiteilijaelämä, jota tuodaan esiin myös Fransu 100 -juhlanäyttelyssä erityisesti Klemolan henkilökohtaisemmissa teoksissa.

Fransu 100 -juhlanäyttelyn yhteydessä on myös läpileikkaus hänen puolisonsa Klemolan taiteilijaurasta, josta esillä on väripuupiirroksien lisäksi myös harvinaisempia teoksia, kuten maalauksia, tussipiirroksia ja metalligrafiikkaa.

Klemolan teoksia on koottu näyttelyyn Saarijärven museon, Saarijärven Mannilan Taidesäätiön, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön, Anneli Klemolan sekä yksityisistä kokoelmista.

 

Piirretty ikonikuva järjestelmäkamerasta

Kuvassa Frans Toikkasen mezzotinto Pentu ja Anneli Klemolan Kissakuningas (tussi, 1971). Kuvat: Frans Toikkasen perikunta.

 


 

Vaiston varassa, ajan kanssa – Joakim Sederholm
Tapperien Juholan Galleria Jarskassa 13.6.–23.8.2026

 

Joakim Sederholmin Kummajainen (2024, maalattu haapa, k. 97 cm). Kuva: Joakim Sederholm

 

Kesän 2026 Tapperien Juholan navettagalleria Jarskan taiteilija on porvoolainen kuvanveistäjä Joakim Sederholm (s. 1969). Joakim Sederholm haluaa ilmaista teoksillaan inhimillisyyttä, käsitellä ihmisenä olemista ja erilaisuuden sekä yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Hän haluaa lisätä teoksillaan suvaitsevaisuutta ja myötätuntoa toisia kohtaan. Sederholm veistää materiaaleinaan puu, keramiikka, pelti, pronssi ja näiden yhdistelmät.

Sederholm toimi akateemikko Kain Tapperin (1930–2004) oppilaana ja avustajana monen julkisen teoksen ja näyttelyn tekemisessä. Yhä edelleen tarvitaan Sederholmin asiantuntemusta ja taitoa, kun joku mestarin veistos vaatii kunnostusta.

Sederholm nähtiin Jarskassa jo vuonna 1999 navettagallerian avajaisnäyttelyssä ”Liitoksia ja sortumia” yhdessä neljän muun Kain Tapperin oppillaan kanssa. Kain Tapper esityksestä Joakim Sederholm oli myös Juholan kesän 2005 taiteilija.

Joakim Sederholm palkittiin Tapperien Taideseura ry:n mitalilla seuran 30-vuotisjuhlavuonna 2023.

 

Piirretty ikonikuva järjestelmäkamerasta

Kuvassa yksityiskohta Joakim Sederholmin teoksesta Kummajainen (2024, maalattu haapa, k. 97 cm). Kuva: Joakim Sederholm

 


 

Saarat – Saara Pylvänäisen ja Saara Vallinevan taidetta 1.10.2026–10.1.2027

 

Vas. yksityiskohta Saara Vallinevan teoksesta Salainen paikka (2025. 76 x 56 cm, sekatekniikka paperille). Oikealla Saara Pylvänäisen Talven portteja III (2007, akryyli ja tussi kankaalle, 100,5 x 100 cm, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö). Kuvat: Saara Vallineva ja SM / JT.

 

Viitasaarella 90 vuotta sitten syntynyt Saara Pylvänäinen (19.9.1936–27.1.2016, os. Hautsalo) asui ja työskenteli suurimman osan elämästään Saarijärven Hoikankylällä. Hän otti taiteensa keskiöön Pellavaiset Piikkana-tekstiilit® keväällä 1977 ja maalaukset vuodesta 1996 alkaen. Keskisuomalainen luonto eri vuodenaikoineen toimi hänen innoittajanaan.

Saara Vallineva (s. 1982) on kuvataiteilija ja kirjailija-kuvittaja. Hän käyttää paikallisia ja löytömateriaaleja teostensa osana. Näyttelyssä on esillä sekateknisiä teoksia, sekä kuvakirjojen kuvituksia. Teosten inspiraationa ovat kansantaide, käsityöt, kartat ja kulttuuriperintökohteet. Hän on kerännyt vaikutteita Fredrika ja J. L. Runebergin kohteista. Osa näyttelyteoksista on tehty Lannevedellä ja Säätyläiskotimuseossa Saarijärvellä.

 

Piirretty ikonikuva järjestelmäkamerasta

Kuvassa vasemmalla yksityiskohta Saara Vallinevan teoksesta Salainen paikka (2025. 76 x 56 cm, sekatekniikka paperille). Oikealla Saara Pylvänäisen Talven portteja III (2007, akryyli ja tussi kankaalle, 100,5 x 100 cm, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö). Kuvat: Saara Vallineva ja SM / JT.