Saarijärvi-Seura r.y.

Kotiseutuyhdistys Saarijärvi-Seura r.y:n tarkoituksena on kotiseututyön kehittäminen, arvostaminen, kotiseututietoisuuden lisääminen ja voimistaminen sekä kotiseudun kulttuurin vaaliminen ja edistäminen. Alla olevasta painikkeesta pääset yhdistyksen omille kotisivuille.

Ammatillisen museon juuret kotiseututyössä

 

 

Ilman Saarijärvi-Seuraa paikkakunnalla ei olisi nykyisen laajuista museotoimintaa. Seuran luomat kohteet ja kokoelmat ovat olleet välttämätön pohja ammatillisen museotoiminnan syntymiselle Saarijärvelle.

22. elokuuta 1948 perustetun kotiseutuyhdistyksen yhtenä tavoitteena oli alusta asti tallentaa ja esitellä paikallista kulttuurihistoriaa esine-, valokuva- ja arkistokokoelmien. Noin 40 vuodessa vapaaehtoisvoimin tehty työ oli kasvanut jo mittoihin, joissa ammatillisuus todettiin välttämättömäksi. Kokoelmat ja vastuu paikkakunnan museotoiminnasta luovutettiin 1.2.1986 vastaperustetulle kunnalliselle, ammatillisesti hoidetulle Saarijärven museolle.

 

Saarijärvi-Seuran keräämien esineiden ensimmäinen näyttelytila avattiin tilapäisenä 7.1.1954 Tarvaalan pappilan vanhaan vilja-aittaan. Valokuvassa seuran puheenjohtaja, maanviljelijä Niilo Kärki (oik.) ja museonhoitaja, opettaja Ilmari Mäkeläinen aitan ovella avajaispäivänä. Kuva: Tauno Suomela, Saarijärven museon kuva-arkisto.

 

 

Saarijärvi-Seura sai vuonna 1982 rouva Toivi Järvisen testamentilla mittavan omaisuuden. Jälkisäädöksen mukaan seuran tuli perustaa säätiö, jonka tehtävänä oli rakentaa taidemuseo. Saarijärven Mannilan Taidesäätiö merkittiin säätiörekisteriin vuonna 1985.

Kotiseutuyhdistyksen kaupungille luovuttama kulttuurihistoriallinen aineisto sekä Saarijärven Mannilan Taidesäätiön, Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön (rek. 1986) ja Saarijärven kaupungin taidekokoelmat pääsivät asianmukaisiin tiloihin, kun Saarijärven museon päärakennus avattiin vuonna 1989.

 

Valokuvassa Saarijärven museon peruskiven muuraus 4.11.1988. Vasemmalla Saarijärven Mannilan Taidesäätiön edustajat Matti Pirttiniemi (asiamies), Ilta Ikkala (hallituksen jäsen ja Saarijärvi-Seuran puheenjohtaja), Erkki Hänninen (hallituksen vpj.) ja Pekka Länsisalo (hallituksen pj.). Kuva: Veijo Nisonen, Saarijärven museon kuva-arkisto.

 

 

Saarijärvi-Seuran museotoimintaa

 

• 15.6.–6.7.1948 Muinaistieteellisen toimikunnan kansatieteellinen retkikunta Saarijärvellä. Avustajina enimmäkseen 22.8.1948 perustetun Saarijärvi-Seuran jäsenet.
• 7.1.1954 Saarijärven v.a. museo avattiin Tarvaalan pappilan vanhaan vilja-aittaan.
• 16.5.1954 Saarijärvi-Seuran diaarin ensimmäiseksi esineeksi merkitty tuohinen nuottaköysi Majasaaresta lahjoittajanaan Ville Saarela Linnankylältä.
• 1950–1970-luvuilla ulkomuseohanke vireillä Mannilan männikköön, Tarvaalan Virtasaareen ja Kolkanlahteen.
• 1955 Runebergin kamarin entisöinti Kolkanlahdessa Museoviraston ohjeiden mukaan.
• 1956 Kulttuurihistoriallinen kokoelma entisen synnytyslaitoksen tiloihin nykyiselle Sivulantielle kotiseutumuseoksi.
• 1969–1970 Esinekeräystä nykyisellä Paavontiellä sijaitsevan Hongellin talon Paavon museota varten.
• 3.5.1970 Saarijärven kotiseutumuseon, Paavon museon avaus.
• 30.7.1973 Mansikkaharjulla sijainneen Hetan mökin lahjoitus Saarijärvi-Seuralle. Kunnostus vuosina 1979–1980. Rakennus tuhoutui tuhopoltossa 18.–19.6.2006.
• 1976–1977 Keski-Suomen museon käynnistämään valtion aluemuseokokeiluun Kolkanlahden piharakennus (Runebergin kamari ja Säätyläiskotimuseo).
• 1977 Säätyläiskotimuseo ja siinä sijaitseva Runebergin kamari museokäyttöön. Avajaiset 11.8.1977.
• 19.6.1980 avatun Kivikauden kylän perustamisessa Saarijärvi-Seura aktiivinen. Kohteen ennallistukset ja näyttelytoiminta siirtyivät kunnalliselle Saarijärven museolle vuonna 1986.
• 1983 Vallihautojen entisöinti Lumperonharjulla.
• 8.9.1983 Saarijärven Mannilan Taidesäätiön perustaminen. Säätiö merkittiin rekisteriin 12.8.1985.
• 5.10.1983 Saarijärven museosuunnitelman hyväksyminen.
• 1.11.1985 Filosofian kandidaatti Kari Kotilainen Saarijärven museon museonhoitajaksi.
• 1986 Museotoimen siirtyminen Saarijärven kaupungille.
• 1.2.1986 Saarijärvi-Seuran museoesine-, arkisto- ja valokuvakokoelmat Paavon museossa, Säätyläiskotimuseossa ja Tarvaalan pappilan aitassa sekä Hetan mökki Saarijärven kaupungille.
• 21.2.1986 Saarijärvi-Seuran Toivi Järvisen testamentin nojalla saaman omaisuuden luovutus Saarijärven Mannilan Taidesäätiölle.
• 1986–1990 Saarijärven rakennusinventoinnissa ja rakennusperinteen keräämisessä avustaminen.
• 1989 Saarijärven Mannilan Taidesäätiön ja Saarijärven kaupungin yhteistyössä rakentaman Saarijärven museon uuden päärakennuksen valmistuminen.

Lähde: Luotola, Hannu: Saarijärvi-Seura r.y. 60 vuotta 1948–2008. Kuokan jälkiä Saarijärven salomailla – ja vähän muuallakin. Saarijärvi-Seura r.y., Saarijärvi 2008.

 

Saarijärvi-Seura järjesti kotiseututilaisuuksiin usein taidenäyttelyn. Tämä oli mahdollista paikkakunnan runsaslukuisen taiteilijamäärän ja seuran taidetoimikunnan aktiivisuuden ansiosta. Valokuvassa Frans Toikkasen (vas.) teoksia valtakunnallisten kotiseutupäivien taidenäyttelyssä 2.7.1967. Näyttelyä katsomassa Ilta Ikkala ja kuvataiteilija Väinö Rusanen. Kuva: Tauno Suomela, Saarijärven museon kuva-arkisto.

Bannerin valokuvassa Saarijärvi-Seuran johtokunnan kokous Sampo-lehden entisissä tiloissa Vallivaaran kauppaa vastapäätä nykyisellä Paavontiellä n. 1957–1958. Kuva: Olavi Vallivaara, Saarijärven museon kuva-arkisto.